Kaksikielisen lapsen puheen kehitys

a-bilingual-childs-speech-developmentKaksikielinen ihminen hallitsee kaksi eri kieltä sujuvasti, täysin tai lähes äidinkielen tavoin. Tällöin henkilö kykenee ongelmitta ajattelemaan ja puhumaan kummallakin kielellä sekä vaihtamaan kielten välillä luonnostaan. Kielten osaaminen ei kuitenkaan välttämättä ole täysin samalla tasolla.

Kaksi- tai monikielisyys on maailmassa huomattavasti tavallisempaa kuin yksikielisyys ja kaksikielisyyden positiivisesta vaikutuksesta ihmisen kykyyn oppia ja hahmottaa muitakin kieliä on etenkin viime vuosina tehty roppakaupalla tutkimuksia. Kuitenkin muutama vuosikymmen sitten vallalla ollut käsitys siitä, että kaksikielisyys voi olla haitaksi lapsen puheen kehitykselle, elää edelleen vahvana monien mielessä.

Perheissä, joissa vanhemmat puhuvat eri äidinkieltä tai joissa ehkä harkitaan lapsen ilmoittamista kielipainotteiseen päiväkotiin tai kouluun, saatetaankin suhtautua hieman epäillen siihen, miten lapsi selviää kahdella kielellä. Huolenaiheena saattavat myös olla kielellisen kehityksen tai puheen omaksumisen häiriöt sekä niin sanottu puolikielisyys. Puolikielisyydellä tarkoitetaan puutteellista kaksikielisyyttä, jossa lapsi ei osaa kumpaakaan kieltä riittävän hyvin: yleensä äidinkielen taito rajoittuu arkisiin, kotipiirin kielenkäyttötilanteisiin ja toinen, usein asuinmaan virallisen kielen taito puolestaan on muuten puutteellinen. Tällaiset uhkakuvat voivat luonnollisesti saada vanhemmat epäilemään useamman kuin yhden kielen esittelemistä lapselle.

Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pelko on turha: lapsen on mahdollista omaksua useampi kieli aivan siinä missä yksikin. Pienikin lapsi ymmärtää, että yhdellä ja samalla asialla voi olla useampi nimi ja että yhdenlaisia sanoja käytetään vaikkapa kotona ja toisenlaisia päiväkodissa. Mikäli kahta eri äidinkieltä puhuvat vanhemmat päättävät kasvattaa lapsensa kaksikielisesti, tulisi kummankin vanhemman aina puhua lapselle johdonmukaisesti omaa äidinkieltään. Kaksikielisyydestä kannattaa pyrkiä tekemään luonteva ja positiivinen osa perheen arkielämää eikä lasta saisi koskaan pakottaa käyttämään kieltä tai rankaista häntä virheistä.

On normaalia, että kaksikielisen lapsen puheen kehittyminen on joissain tapauksessa hitaampaa kuin yksikielisillä lapsilla. Myös kielten sekoittuminen toisiinsa etenkin niiden oppimisen alkuvaiheessa on tavallista. Kielet myös kehittyvät eri tahtiin, jolloin toinen lapsen opettelemista kielistä voi kehittyä huomattavastikin toista kieltä jäljessä, mutta lopputuloksena voi silti olla sama taitotaso kummassakin kielessä. Syvemmät kielen kehityksen ongelmat eivät kuitenkaan johdu kaksikielisyydestä.