Pieni lapsi vieraan kielen oppijana

Herkkyyskaudella lapsi oppii kuin itsestään

small-child-a-foreign-language-learnerLapsilla on ilmiömäinen kyky omaksua uusia kieliä. Kaikkein tehokkainta oppiminen on herkkyyskaudella eli aikana, jolloin lapsi on herkkä ja halukas tietynlaisten asioiden vastaanottamiselle ja oppimiselle. Herkkyyskaudet tulevat lapselle luonnostaan ja niiden aikana oppiminen on luontevampaa ja helpompaa kuin muulloin, koska lapsi kokee vaistomaisesti kiinnostusta meneillään olevan herkkyyskauden asioihin ja hänellä on suuri halu niiden oppimiseen. Saavutettu taito ei katoa herkkyyskauden jälkeen.

Lapsen kielellisen kehityksen herkkyyskausi sijoittuu elämän ensimmäisille kuudelle vuodelle ja lapsen onkin täysin mahdollista oppia useampiakin vieraita kieliä äidinkielen lisäksi ennen kouluikää. Ei siis olekaan mikään ihme, että maailman mittakaavassa kaksi- tai monikielisyys on paljon yleisempää kuin yksikielisyys, vaikka suomalaisena voisi äkkiseltään kuvitella asian olevan toisinpäin.

Leikki ja hauskanpito avainasemassa

Kielten oppimiseen ei pienten lasten maailmassa tarvita sanaston kuivaa pänttäystä tai kielioppisääntöjen ulkomuistista opettelua. Lapsi oppii leikin, laulun ja hauskanpidon kautta, eikä varsinaista vaivannäköä tarvita. Herkkyyskaudellaan uutta tietoa sienen lailla imevä lapsi on hyvin erilainen oppija, kun herkkyyskauden jo ohittanut vanhempi lapsi, aikuisesta oppijasta puhumattakaan. Kieltenopiskelu ei toki ole liian myöhäistä koskaan, mutta se muuttuu haastavammaksi herkkyyskauden päätyttyä ja iän karttuessa.

Kieltenopiskelu voi olla lapselle todellista stimuloivaa aivojumppaa, vaikka se tapahtuisikin aivan huomaamatta ja vaivattomasti leikin ja laulun kautta. Kielipainotteisissa päiväkodeissa hyödynnetään usein multisensorista eli moniaistista opetusta, jossa kieleen haetaan tuntumaa kaikkia mahdollisia aisteja hyödyntäen, jolloin vain mielikuvitus on rajana uuden oppimisen eri ulottuvuuksille. Uuden kielen omaksuminen voi tapahtua vaikkapa nuken hoitamisen, rytmien rummuttelun, laulamisen, liikunnan ja kuvien katselun lomassa.

Kieltenoppimisen moninaiset hyödyt

Sen lisäksi, että vieraisiin kieliin tutustuminen jo varhaisessa iässä antaa lapselle vankan pohjan kyseisen kielen osaamiseen ja nopeuttaa tämän kieltenoppimista ylipäätään, parantaa se tutkimusten mukaan myös lapsen taitoja omassa äidinkielessään. Aiemmin vallalla ollut käsitys siitä, että useamman kielen kanssa tekemisissä olevan lapsen äidinkieli jäisi kehittymättömäksi, kannattaa siis unohtaa. Vieraisiin kieliin tutustuminen laajentaa lisäksi lapsen maailmankuvaa ja parantaa tämän muistia sekä auttaa hahmotuskyvyn kehittymisessä.